08.02- 09.02.2021 Vongansuo, Wildlife Safaris Finland kojussa yrittämässä kuvata petoja. Menin jo edellisenä iltana paikalle kuvauskojun ja yövyin kojussa. Olosuhteet olikin talviset kuvauspaikalla lunta ison kuusikon puissa runsaasti ja maastossa puhdasta valkeaa lunta jo kymmeniä senttejä. Ajaessani tuolle syrjäiselle rajavyöhykkeellä sijaitsevalle kuvauspaikalle matkalla tiellä oli petojen jälkiä ja myös kääntöpaikalla mistä kannoin tavarani kuvauskojuun. Pakkanen kiristyi aamuyöstä itselle tämän talven ennätys lukemaan -30C. Aamu valkeni usvaisena, pakkasen ajellessa suoalueelta viimeisinä kosteuksia yläilmaan ja etuala olikin aivan usvan peitossa. Laitoin kameran kuvausaukkoon ja aamiaisen aika. Näkyvyys n. 40 metriä avoimella suolla, takareunaa ei näkynyt. Korpit osasivat silti lentää paikalle missä kuvauspaikka ja syötti pedoille oli. Usvaverho vaelteli suolla ja alkoi ilmestyä pieni aukkoja siihen ja seuraavana paikalle lensi usvan seasta kaksi merikotkaa istumaan kelopuihin mitkä kuvaus paikan edessä on. Ilmeisesti sama pariskunta jonka olen nähnyt alueella, vanhoja lintuja. Istuskelivat siinä katsellen korppien mekastus n. 40 min muutama kuvankin niistä otin. Kun sää alkoi kirkastus ja näkyvyyttä tuli lisää lensivät kohti etelää, toinen ensi ja hetken päästä toinen. Myöhemmin iltapäivä palasivat alueen takareunalle istumapuuhunsa katselemaan suota. Seuraavan paikalle lensi maakotka, korpien vastustelusta huolimatta. Lintu oli jo vanhempi ja ei säikkynyt korppeja laskeutui suoraan syötille, syöden hetken aikaa ja lensi pois. Vieraili vielä päivän aikaan toisen kerran paikalla. Aurinko oli jo noussut ja pilviverho kadonnut maisema oli avoin ja yöllisiä syötillä käyntien lumi jälkiä oli havaittavissa. Aamuyöllä näinkin ahman pimeässä olevan syötillä käymässä. Varovainen peto liikkeissään talvi aikaa. Samoin myös muut pedot tällä kertaa. Talvi useasti muuttaa niiden liikkumisajan yö ja hämärä ajankohdaksi. Susien ja ahman kuvaaminen ei onnistunut ja päivä kului iltaan. Sain kuvia usvan seassa merikotkista istumassa puussa, vanhasta maakotkasta lentämässä hangen pinnalla ja muutamia korppikuvia mitä otin. Siinä se päivä kului iltaan ja auringon laskettua kävelin hakemaan auton joka oli seisonut kovassa pakkassäässä vuorokauden ja tuntui aika kankealta kun sen käynnistin. Aurinko lämmitti jo sen verta, että päivällä pakkanen oli -15C asteen lukemassa mutta iltaa kohti kiristyi jo -23C asteeseen. Petokuvat jäivät tällä kertaa ottamatta. No tavoitetta jäi siis vielä saada ne keskitalven petokuvat hyvässä valossa ja talvisessa ympäristössä.
Kari Rossinen Wildlife photography 