22 – 23.04.2023 Martinselkonen, Suomussalmi
Huhtikuun lopulla kuvaamassa karhua, ahmaa ja merikotkaa. Kevät on edennyt hitaasti ja lunta on runsaasti vielä Pohjois-Savon korkeudella ja kuvauspaikalla Martinselkosessa oli vielä enemmän mikä vaikeuttaa karhujen liikkeelle lähtöön metsissä. Edellisellä viikolla ollut lämpöaalto oli pehmittänyt lumen ja mitään tavanomaisia kevät hankiaisia ei ole ollut, lumi upottaa syvälle. Menimme tuttuun tapaan moottorikelkan kuvauskojulle ja olin yön ylitse kuvauskojussa . Illan aikana oli pientä lumisadetta ja ilma alkoi kylmenemään kun saderintama meni ylitse. Illan ja seuraavan aamun aikana paikalla liiteli merikotkia kaksi vanhempaa ja kaksi nuorta. Paikalla olleet korpit ja merikotkat esittivät taitolentoa taivaalla ja puiden seassa. Maata pitkin liikkuvista paikalle tuli illan ensimäisenä ahma, hämärän tullessa ja auringon laskiessa kuvaajan selän taakse. Ahma juoksenteli alueella omalla tylillää pysähdelle ja suuntaa äkisti vaihtaen, hämärässä jo vaikeampaa saada kuvattua, kuvasin silti. Tuntia myöhemmin Illan aikana tuli paikalle myös karhu jota varten paikalle olin tullut. Näytti hämärässä olevan iso uroskarhu, muutama kuvan otin kun asettui paikalleen. Kun yö oli jo pilkkopimeä oli aikaa ottaa kuvaajan lyhyet yöunet. Aamuyöllä heräsin valoisuuteen ja viluun, lämmitys oli yön aikana sammunut. Laitoin lämmityksen päälle ja torkuin vielä auringon nousuun saakka. Kojun ikkunat olivat yöllä jäässä ja nyt ne olivat noin tunnin lämmityksellä sulaneet ja pääsi katsomaan ympäristöä. Iso uroskarhu näkyin makaavan samassa paikkaa missä se oli illalla. Söi loput eväät ja hörpin lämmintä juomaa joka oli jo tosin menettänyt osin lämpötilansa mutta höyrysi vielä mukissa. Karhukin alkoi nousta ylös makuultaan ja söin vielä hieman sille tuotua haaskaa. Kierteli kuvauspaikan etureunalla etsien erilaista syötävää. Aamu oli aurinkoinen, kirkas ja pakkasta tuntui olevan kojun ulkopuolella ja laitoin makuupussin tuolille missä istuin saaden jalat pysymään lämpimään. Siinä kuvatessa tuota yön yli paikalla ollut karhua joka oli pakkas karhu kun sen turkki oli kuurassa kauttaaltaan vain naama ja rinta oli puhtaana. Aikansa liikuttu paikalta poistui kokonaan metsään varjoon. Olisiko aurinpaiste häikäisyt ja halusi siitä pois. Kun tuo uros poistui paikalle tuli hiukan pienempi uros varovaisesti kävellen ja piti oikeaa takajalkaa ylhäällä. Olisiko ollut jo pieni ottelu tuon isomman karhun kanssa vain olisiko jalka vääntynyt lumessa kahlatessa. Ulospäin ei näkynyt mitään erikoista jalassa ja liikkui kyllä rivakastin kun lähti alueelta mutta kun otti juoksu askelia niin hanki tahtoi vieläkin karhua upotta kun takapään paino tul yhdelle jalalle. Hidasti karhun matkantekoa muutamat kuvat sain etenemisestä. Kevät eteen tuollapäin hitaasti, alkuviikosta tulossa jopa lisää lunta. Alla muutama kuva kuvausmatkalta.
Kari Rossinen Wildlife photography 