Blogi

17.05.2023 Metsähanhia Lieksa, Valama

Keväinen suo erämaaha metsähanhien kuvaaminen on ollut mahdollista toteuttaa jo usein keväisenä iltana. Tänään sää oli mennessä paikalle sateinen,  tuulinen ja lämpötila oli jo laskenut helteisestä mitä vielä alkuviikosta oli ollut. Olikin sitten toisenlaisessa säässä kuvaamassa mitä aikaisempina vuosina. Paikalle mennessä yksi hanhi oli päivystämässä paikalla ja poistui kun menin suolle lammen rantaan vanhaan latoon odottelemaan hanhia. Meni sitten vain puolisen tuntia kun ensimmäinen tuli ja lensi ylitse, lopulta laskeutui maahan suolle. Samalla alkoi sade ja tuulikin voimistui. Hanhi jäi lammen taakse pitämään sadetta ja katseli sieltä onko mitään muuta liikettä suolla. Sade lakkasi, oli lyhyt keväinen kuurosade ja lammelle tuli telkät, 2 paria. Siinä sitten sai seurata niiden takaa ajoa kun toinen koiras yritti päästä lähemmäksi toista naaras telkkää. Toinen telkkä uros antoi lähentelijälle kyytiä pitkin veden pintaa lammessa ympäri pientä lampea. Telkät sai jäädä kuvaamatta kun vartio lintu oli paikalla vasta rannalla. Kun tuo telkkien mekastus jatkui niin alkoi kuulua hanhien ääntelyä niiden lähestyessä lampea. Mukavan kuuloinen ääni keväisessä illassa. Paikalla ollu yksi hanhi oli siirtynyt rannalle ja kävi uimassa lammessa. Tuo 5 hanhen ryhmä laskeutui lammen rannalle suolle ja ääntelivät rannalla hetken paikoillaan ennen kuin alkoivat liikkua rannalla kohti lammen reunaa. Levittelivät siipiään ja puistelivat veden sulistaan kun olivat ilmeisesti lentäneet pienessä sateessa paikalle. Hetki tuosta niin lensi isompi joukko lammen ylitse ja lasketui suometsän suojaan muutaman sadan metrin päähän lammesta. Aikansa siellä oltuaa ja katsellen lammelle päin  suurin osa niistä lensi lammelle laskeutuivat ranta suolle, loput tuli sitten suota pitkin kävellen paikalle. alkoivat syödä heinää. Illan aikaan paikalle tuli myös kurki kävelemään lammen rannalle hanhien sekaan, toinen suolintu. Hanhet ei juurikaan välittäneet kurjen vierailusta ja touhusivat omia toimijaan, uiden, syöden ja väliin toraillen toisilleen muutamia takaa ajojakin oli kun toiset tuppasivat hanhipareja liian lähelle. Toiset parit taas lepäilivät rantapenkoila. Hanhissa oli vanhempia ja nuoria lintuja sekaisin. Tulleet taas kotisoilleen pesimään ja kohta varmaa se onkin edessä. Hanhien lähdön jälkeen poistuin suolta ja ajatukset oli jo ensi keväässä. Muutama kuva alla illan tapahtumista.

22 – 23.04.2023 Martinselkonen, Suomussalmi

Huhtikuun lopulla kuvaamassa karhua, ahmaa ja merikotkaa. Kevät on edennyt hitaasti ja lunta on runsaasti vielä Pohjois-Savon korkeudella ja kuvauspaikalla Martinselkosessa oli vielä enemmän mikä vaikeuttaa karhujen liikkeelle lähtöön metsissä. Edellisellä viikolla ollut lämpöaalto oli pehmittänyt lumen ja mitään tavanomaisia kevät hankiaisia ei ole ollut, lumi upottaa syvälle. Menimme tuttuun tapaan moottorikelkan kuvauskojulle ja olin yön ylitse kuvauskojussa . Illan aikana oli pientä lumisadetta ja ilma alkoi kylmenemään kun saderintama meni ylitse. Illan ja seuraavan aamun aikana paikalla liiteli merikotkia kaksi vanhempaa ja kaksi nuorta. Paikalla olleet korpit ja merikotkat esittivät taitolentoa taivaalla ja puiden seassa. Maata pitkin liikkuvista paikalle tuli illan ensimäisenä ahma, hämärän tullessa ja auringon laskiessa kuvaajan selän taakse. Ahma juoksenteli alueella omalla tylillää pysähdelle ja suuntaa äkisti vaihtaen, hämärässä jo vaikeampaa saada kuvattua, kuvasin silti. Tuntia myöhemmin Illan aikana tuli paikalle myös karhu jota varten paikalle olin tullut. Näytti hämärässä olevan iso uroskarhu, muutama kuvan otin kun asettui paikalleen. Kun yö oli jo pilkkopimeä oli aikaa ottaa kuvaajan lyhyet yöunet. Aamuyöllä heräsin valoisuuteen ja viluun, lämmitys oli yön aikana sammunut. Laitoin lämmityksen päälle ja torkuin vielä auringon nousuun saakka. Kojun ikkunat olivat yöllä jäässä ja nyt ne olivat noin tunnin lämmityksellä sulaneet ja pääsi katsomaan ympäristöä. Iso uroskarhu näkyin makaavan samassa paikkaa missä se oli illalla. Söi loput eväät ja hörpin lämmintä juomaa joka oli jo tosin menettänyt osin lämpötilansa mutta höyrysi vielä mukissa. Karhukin alkoi nousta ylös makuultaan ja söin vielä hieman sille tuotua haaskaa. Kierteli kuvauspaikan etureunalla etsien erilaista syötävää. Aamu oli aurinkoinen, kirkas ja pakkasta tuntui olevan kojun ulkopuolella ja laitoin makuupussin tuolille missä istuin saaden jalat pysymään lämpimään. Siinä kuvatessa tuota yön yli paikalla ollut karhua joka oli pakkas karhu kun sen turkki oli kuurassa kauttaaltaan vain naama ja rinta oli puhtaana. Aikansa liikuttu paikalta poistui kokonaan metsään varjoon. Olisiko aurinpaiste häikäisyt ja halusi siitä pois. Kun tuo uros poistui paikalle tuli hiukan pienempi uros varovaisesti kävellen ja piti oikeaa takajalkaa ylhäällä. Olisiko ollut jo pieni ottelu tuon isomman karhun kanssa vain olisiko jalka vääntynyt lumessa kahlatessa. Ulospäin ei näkynyt mitään erikoista jalassa ja liikkui kyllä rivakastin kun lähti alueelta mutta kun otti juoksu askelia niin hanki tahtoi vieläkin karhua upotta kun takapään paino tul yhdelle jalalle. Hidasti karhun matkantekoa muutamat kuvat sain etenemisestä. Kevät eteen tuollapäin hitaasti, alkuviikosta tulossa jopa lisää lunta. Alla muutama kuva kuvausmatkalta.

Kuopion Luonnon Ystävien Yhdistyksen Luontotupa galleriassa Puijonkatu 15, Kuopio näyttely kuvistani nimellä Metsähanhia Erämaalammella.

11.04 – 11.05.2023

Ma – To klo: 13.00 – 17.15

Olin nähnyt tuon aran linnun melonta reissuilla Pohjois-Savossa ja nähnyt niitä hillan poiminta aikaan kun niillä on sulkasato menossa. Myöhemmin syksyisin lokakuussa aina isojakin muuttoparvia seuraten niiden lentäessä lokakuussa mökki paikkamme ylitse äännellen, vielä nykyäänkin. Tuolloin en tallentanut kuvia muuhun kuin omaan mieleen minne asia kuvaamisesta jäi kytemään. Ensimmäisen kerran olin 9 vuotta sitten kuvaamassa Itä-Suomessa hanhien kevätmuuttoa erämaalammella illan. Siitä sitten alkoi joka keväinen eväsretki ja hanhien kuvaaminen pienellä erämaalammella ja sen ympärillä olevalla suolla. 

Kuvausajat on vaihdelleet kevään etenemisen myötä huhtikuun lopulta jopa kesäkuun alkuun. Joskus olen kuvannut hanhia lumelle, lammen jäälle, ranta puskat olivat jo sulia ja samoin maasto mitä pitkin kuvauspaikalle mennään kävellen autolta. Joskus siniselle jäälle, se on hetki ennen kuin lammen jäät muuttuvat vedeksi. Sitten myös veteen kun lampi on ollut sula jääkannestaan. 

Kuvaaminen tapahtuu iltapäivän menon ja illan aikana kun aurinko laskee ja hämärä tulee. Joskus hanhet jää nukkumaan lammen rannalle suolle, tuolloin on mennyt pitempään ennen kuin päässyt pois lähtemään. Useimmiten hanhet tulevat lammelle lentäen mutta onpa muutamia kertoja tulleet lähi suometsästä kävellen. 

Hanhien määrät on vaihdelleet vuosien varrella ja varmaankin riippuvat myös siitä onko jo pesintä menossa vai ei. Jos pesintä ei ole alkanut niin tuolloin hanhien joukossa on myös vanhempia lintuja ja olempa päässyt kuvaamaan myös lammella tapahtuneet hanhien parittelun. Mahtava tunne se on aina kun kuulee lähestyvän hanhiparven ääntelyn ilmassa ja veden kohinan laskeutumisessa ja hanhien ääntelyn lammella. Joskus lammelle tulee myös joutsenpari tai yksi joutsen ja myös kurkia syömään sammakoita joita siellä on runsaasti. Sammakoiden kurnutus on oma ääni myös kevät illassa. Hanhet uivat lammessa syövät rannan ruohoa ja ajavat takaa toisiaan kovasti äännellen mikäli joku nuori yksinäinen tunkeutuu liian lähelle vanhempaa hanhi paria. Hanhet myös peseytyvä / kylpevät lammessa jolloin hanhen valkoinen peräpää on vain veden pinnalla. 

Kuvauksen teen vanhasta heinäladosta jota varmaa alku aikaan on käytetty niitetyn suoheinän suojana. Se antaa riittävän suojan olla piilossa hanhilta ja siitä saa kuvattua hanhia lähelle lammen rannalle ja kauemmaksi lammelle jopa lammen taakse ja suometsään. Joskus odotusaika on pitkä useita tunteja joskus taas vain tunti. Hanhet voi väliin käydä poissa mutta useimmiten palaavat lammelle saman illan aikana kun vain jaksaa odottaa. Muutamia kertoja hanhia odotellessa olen päässyt näkemään karhun liikkuvan siinä samalla suoalueella lyhyen aikaa sen mennessä paikan ohitse jonnekin omille retkilleen illan aikana. Ajaessani pois on karhu myös juossut auton vieressä ja tien ylitse auton edestä tuolla syrjäisellä metsätiellä. Pois lähtiessä tuolta on aina kevyt olo ja hyvä mieli, että on päässyt näkemään, katselemaan ja kuvaamaan hetken tuota villiä luonnon näyteikkunaa.

25.2.2023 Padva

Metsäkauris pieni hirvi-/ sorkkaeläin mikä elää tavataan koko pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. On jo kovinkin runsaslukuinen keski-/ länsiosassa Suomea missä niitä on myös ruokittu paljonkin viljalla juureksilla ja hedelmillä. Joidenkin mielestä niitä on jopa vaivaksi asti niiden tullessa pihapiiriin syömään istutuksia ja liikennevahinkojen takia. Omat kohtaamiset on tapahtuneet varsin tiheällä kauris alueella missä olen viettänyt aikaa kesällä ja talvella viime vuosina. Nyt ollessani taas muutamia talvipäiviä viettämässä samassa paikkaa missä aikaisemmat sain kuvattua lähes samassa paikkaa nyt metsäkauriita missä vuosi sitten kuvasin emähirveä ja vasaa. Ajankohdat on aikalailla samat vain yhden päivän heitto. Olen nähnyt metsäkauriita myös tien varsipeloilla kesäiltaisin ollessani. Olen lukenut, että metsäkauris kantaa hyödyntää ravintona ihmisen lisäksi ilvekset ja nykyisin myös tänne saapuneet sudet. Sain nyt kuvat lumisen metsänreunasta metsäkauriista joita oli neljä kaikkiaan mutta liikkuivat osa jo metsän siimeksessä ja osa vain sen reunassa. Alla muutaman kuva.

31.1.2023 Kuvaamassa aamuhetken sydäntalvella teeriä niiden soidin suola, Viiksimossa. Yöllinen runsas lumisade joka jatkui heikkona kun menin suolle oli tehnyt maiseman valkoiseksi ja lumen pehmeäksi missä teeret liikkuivat ja makailivat. Välistä niistä näkyi vain pää ja kaulaa kun ne kävelivät suolla lumessa. Paikalla oli muutama naarasteeri ja eri ikäisiä kukkoja. Kaikkiaan olisiko ollut parikymmentä kun laskeskelin niitä. Muutamat vanhemmat kukot jo hiukan ajelivat toisiaan takaa siivet ja pyrstö levällään kuten kevät soitimella. Se jäi vain muutamaan kertaan, useimmiten toinen ei alkanut tappelemaan vaan pakeni lumessa kahlaten mikä teki myös hyökkääjän liikkeet hitaaksi kun siivet ja pyrstö ottivat kiinni lumeen. Lunta oli satanut sen verta paljon ja lisää tuli pikkuhiljaa. Teeret tulivat soidin suollee aamuhämärässä ja lentelivät väliin pois suolta lähipuihin istumaan ja palasivat hetken päästä takaisin suon lumi kannelle. Kuvaus jatkui tuollaisena hetkinä 4 kertaa jonka jälkeen teeret lensivät alueelta pois kokonaan eivät jääneet suon reuna puihin. Tämä oli tämän vuoden 2023 ensimmäinen kuvausreissu. Teeri kuvia voi nyt katsella ja odotella talven etenemistä kohti kevättä ja valoa. Nyt päivä oli pilvinen ja se on vielä lyhyt. Alla muutamia kuvia teeristä.