29.5.2021
Kevään viimeinen viikonloppu menossa, poikkeuksellisesti menin kuvaamaan jo aamulla 9 aikaan. Tavoitteena saada päivän aikaan kuvattua samasta paikkaa mahdollisimman monta eläintä kuvauspaikan ympäristöstä seuraavaan aamuun mennessä. Kohteena oli pedot. Normaalit toimen piteen paikalle tultaessa välineet sisään kojuun ja kamera paikoilleen ja odottelu alkaa. Kesän tulo oli hiukan pysähtynyt sään viiletessä ja jopa viikolla oli satanut lunta, joten kojussa oli suhteellisen hyvä olla aurinkoisenakin päivänä kun se ei ollut kuin huonosti lämmitetty sauna. Vaatteet sai olla päällä ja jopa päällysvaatteetkin. Jos kylmä hiipii kojuun yöllä sitä varten mukana oli talvimakuupussi. Puissa oli jo lehteä ja maakasvillisuus muuttunut osittain vihreäksi väriltään. Tällä kertaa ei kojussa pitkään tarvinnut odotella kun eteen kuvaushaaskalle tuli ahma, varikset ja lokit antoivat ahmalle tilaa ja poistuivat sivummalle. Aikansa syötyään se juoksi edestäni takaisin suuntaan mistä oli saapunut paikalle. Kamera kortille tallentui kuvia ahmasta liikkumassa metsän rajassa ja aukeammalla paikalla. Ahman juoksu on pomppivaa ja epätasaisessa maastossa, heinikossa vaikeaa kuvattava. Tahtoo aina olla menossa joka suuntaan ja pään ollessa vuoronperään ylhäällä ja vuoroin alhaalla. Ahman poistuttua paikalle tulivat varislinnut ja muutama lokkilintu. Itse sain syödä rauhassa ja keventää eväs reppua poismenoa ajatellen. Päivä kului iltapäivän puolelle paikalle ilmestyi merikotka ja sai peräänsä joukon takaa-ajajia ja sai poistua paikalta kiivaan takaa-ajojoukon äännellessä ja lentäessä merikotka perässä. Päivän mittaan sama toistui muutamia kertoja, iltapäivällä merikotka pääsi syömään ja samoin paikalle ilmaantunut maakotka. Ahma vieraili vielä iltapäivällä jonkun aikaa kuvaushaaskalla ja poistui kylläisenä omalle reviirilleen. Ilta kului jo auringonlaskuun saakka ja mitään muita petoja ei paikalle ilmaantunut. Ennen puolta yötä kaivauduin makuupussiin ja muutaman kerran yöllä katsoin hämärää maisemaa mutta en noilla kerroilla havainnut mitään liikettä kuvaushaaskalla. Aamuksihan se ajankulu kääntyi ja aurinkoinen päivä tulossa, auringon nousun aikaan jo valoa runsaasti. Makuupussi veti kuitenkin vielä puoleensa ja hylkäsin sen viidennellä tuntia ja jatkoi maisemaan katselua mitä luontokuvaaja joka kuvaa vaikkapa petoja niin kuin nyt tällä kertaa on siihen käytetystä ajasta 97 % loppu voi olla sitä kuvaamista mitä varten tilanteisiin pyritään ja hakeudutaan. Eläimet päättää milloin tulevat mahdollisesti esiin, ei kuvaaja. Aamun ollessa jo seitsemännellä tunnilla pakkasin kuvausvälineet ja poistuin paikalta. Alla kuvia tuosta ahmasta joka oli tuon vuorokauden aikana kuvattavana kaksi kertaa yhteensä noin 15 minuuttia, muita petoja ei ollut liikkeellä.







